Nyt se on sitten räjähtänyt käsiin. Siis remontti.
Kohteina ovat pesu- ja pukuhuone, keittö, yläkerran eteinen, olohuone, ruokapöydän pinta, Akun huone. Kaikki aloitettu ja kaikki kesken. Ihan piinaa.
Minulla on omituinen tapa aloittaa asioita yhtä aikaa varmistuakseni siitä, että en jätä aloittamatta. Sitten kun kaikki on aloitettu, en voi jättää niitä keskenkään.
Tällä kertaa kyseessä on onneksi pääosin pensselihommia, sirkkelöintiä, pientä sähköhommaa ja tapetointia. Viime kesänä heiluin sentään rautakangen kanssa seinänkaato puuhissa.
Muu perhe ei ole ainakaan toistaiseksi innostunut raatamaan kanssani (keittöin lattiaa lukkuunottamatta), mutta eiköhän lopullisen epätoivon iskiessä ja "kyllä mä voisin käyttää itsekin tota sirkkeliä jos osaisin" -huokailujen jälkeen mieheni otsasuonet pullistellen saattaa loppuun maaniseen remonttiurakkaani.
Vielä kertaakaan ei ole kuitenkaan kaduttanut syksyn pimeinä iltoina, että on tuli tehtyä.
5 kommenttia:
Oletko jo löytänyt suoltasi lakan kukkia ja kukkiiko jo suopursut? Lohduttavaa kun muutkin käyttävät samaa "kerralla kaikki kuntoon" -taktiikkaa remontoinnissa. Masennun aina selkeiden ja säntillisten remontoijien kanssa, jotka yksi kohta kerrallaan etenevät kuin juna. Meidän yli kymmenen vuotta kestänyt remonttimme muistuttaa enemmän mustekalaa kaikkinen lonkeroineen ja päättymättömine ideoineen tai rapua joka peruuttaa ja vaihtaa suuntaa... Mutta kaikesta huolimatta aina kaikenlaista saa aikaan.. Tsemppiä sinnekin ja tosiaan onnittelut raikkaasta ja hauskasta blogista.
Meillä meni jo toinen kesä kun remonttia ei jatkettu .Syy: mies AINA poissa.
Kolmesta vähimmäistavoitteestakin (1.hyllyt keittiön tiskipöydän päälle 2.lapsen huoneen hyllyn kiinnitys seinään 3. peilin kiinnitys kylpyhuoneeseen)saatiin vain keskimmäinen toteutettua. Kunpa osaisi itse, mutta mulla ei ole remonttikäsiä, eikä päätä.
Eli näihin nähden teillähän on ihan hienossa jamassa homma, ja sinä näytät osaavan!
Iahailen suuresti kaikkia joilla on silmää sisustukseen, ja vielä enemmän sitä tarmoa, jonka se itse tekeminen vaatii.
Muutin suoraan Tuurnani kotiin. Mukanani toin kapioposliinit, kapiolakanat, kaksi rakkaan edesmenneen mummani rekontruoidut funkkistuolini (silmäteräni)ja vaatteeni.
Funkkistuoleistani tuli mieleeni jakso Sex and the City'ssä, jossa yhden hahmon mies kekkuili alasti asunnossa ja jätteli teepusseja pitkin huonekaluja. Ei ne teepussit mua niin häiritsisi, mutta yritä tässä sitten jotenkin kohteliaasti ja hellästi huomauttaa toiselle, että nämä kyseiset tuolit ovat oikeasti ainoat arvotavarat jotka omistan....Olis kiva jos pepun alla olis jotain muutakin kun karvat... Vinkkejä otan mieluusti vastaan...
...korjaus... siis rekostruoidut (=entisöidyt?)
Ihanaa että olen niin epäyksin kaiken tämän ongelmakentän kanssa. Ja erityisen superihanaa on että tänne ovat löytäneet ystävät joista todella haluabn kuulla lisää!
Lähetä kommentti