
Lomaa on kahdenlaista. On TODELLISUUSLOMAA eli se mitä loma ihan oikeasti alettuaan on ja MIELIKUVALOMAA eli se millaiseksi lomansa mieltää ennen kuin se alkaa.
Todellisuusloma sisältää melkoisen määrän tavallisen arjen kaltaista tekemistä ; ruoanlaittoa, siivousta, pyykkejä, uhmaikää (ei tunne lomaa) ja taas toisaalta mielikuvaloma on nostattava rypäs ajatuksia - rauha, auringon paahde, sponttaanius, joutilaisuus, kauneus. Usein mielikuvaloma sisältää juuri niitä elementtejä, jotka syystä tai toisesta ei todellakaan tule toteutumaan.
Itse edustan klassista joutilaisuus mielikuvalomailijaa - mielikuvassani luen kirjaa siistissä auringonmaalaamassa valkeassa kodissa. Lasten leikkien äänet kulkeutuvat sisälle vaimeana lämpimän tuulenvireen mukana avoimista ovista ja ikkuista. Kukaan ei keskeytä, keneltäkään ei tule verta mistään, koira ei karkaa eikä kukaan kiusaa ketään.Todellisuuslomalla joku aina keskeyttää. Jos ei muut niin minä itse.
En osaa olla joutilas. Lomalla on juuri sopivasti luppoaikaa aloittaa vaikkapa remontti, joka paisuu yhdestä petsatusta työtasosta pukuhuoneen ja pesuhuoneen sävytetyllä saunasuojalla käsitellyyn, keittiön uuteen lattiaan, eteisen seinätapetin vaihtoon, puuttuvien listojen "vihdoin paikalleen laittamiseen", lastenhuoneen ilmeen muuttamiseen ja muihin kohteisiin, joita en ole vielä keksinyt.
Myös kaappien järjestely sisäisen feng shuin tasapainottamiseksi on hoidettava lomalla koska talvella ei jaksa ja eikä ehdi. Pieneksi käyneet ja rumat vaatteet tulee viedä UFF:iin ja rikkinäiset korjata tai leikkoa lattiaräteiksi. Vintti pitäis siivota koska se on ihan kauhea. Koiran kanssa pitäis tehdä pidempiä lenkkejä.
Todellisuus loma ei koskaan ole puoleenpäivään nukuttuja aamuja, ei valkoisia hulmuavia kesäverhoja, ei itsestään siivoutuvaa kotia, ei hietöntä pellavapaitaa vaan vapautta valita tekemisen järjestys, aikaa olla yhdessä perheen ja ystävien kanssa, herätä ilman lähtöpakkoa, hetkisiä ajatella minua ja meitä, aikaa vastata syvällisesti kuusivuotiaan tiedusteluun miksi Helsinkiä sanotaan Hesaksi ja remontoida niin paljon kun sielu ja kukkaro sietää.
Salaa uskon kuitenkin mielikuvaloman toteutumiseen ehkä jo ensikesänä!

3 kommenttia:
Loistavan osuva loma-analyysi!
Vietän siis parhaillani todellisuuslomaa, olen loman vaiheesssa, jossa mielikuvaloman toteutumattomuus on jo hyväksytty tosiasia. Tässä vaan röhnötetään rikkinäisissä pöksyissä pölyn keskellä...
Ihanaa - olen edelleen yöpaita päällä ja on jo pitkästi iltapäivä. Kädet kyynerpäitämyöden maalissa ja lounas unohtui tarjoilla. Kiitos inspiraatiosta tähän blogimaailmaan. Kirjoittaminen on niin todella mukavaa.Pienen hetken saa olla oman elämän vallankahvassa ja päättää mistä kirjoittaa...
Kertokaa hyvät ihmiset miten työtön 38 (vielä kuukauden) vuotias nainen ei saa aikaiseksi vaatehuoneeni täydellistä uusintaa!!??
Olen asunut kultani asunnossa muutaman vuoden. Hän on asunut tässä noin kymmenen vuotta ja pesin ensi kertaa ikkunat (10:n vuoteen) tänä kesänä. Mites ne listat? Miten saan se paikoilleen tekemättä itse asian hyväksi manuaalisesti paljoakaan. Entä sähköpistoke, joka lyö sinistä lieskaa aina kun töpseliä hieman tönäisee? Talo kun on rakennettu 50-luvulla ja niitä tietynlaisia pistokkeita ei enää tehdä...
Ajattelin, että jos saan tarpeeksi tarmoa ja puhtia lukemalla teidän kertomuksianne, saan vihdoin ton vaatehuone prokkiksen tehtyä.
Yhdestä asiasta olen kuitenkin ylpeä, kun paino lähestyy uhkaavasti 100kg:ta lähdin tänään salille. Toivon sen innostuksen tällä kertaa jatkuvan... :)
IHAILEN teitä tekeviä ja osaavia! Propsit teille kaikille.
Lähetä kommentti