lauantai 18. lokakuuta 2008

Ota koppi!

Tapasin pienen pojan joka haaveita tiedustellessa vastasi, että haluaisi päästä taivaaseen koska siellä ei kukaan kiusaa. Koulutoverit hakkasivat poikaa koulumatkalla.



Tapasin kauppahallissa kauniisti harmaantuneen vanhan naisen. Tuli puhe tulevista vaaleista ja vanhusten tilanteesta Suomessa. Totesin jotain nasevaa, kuten että kotipalveluja pyritään kehittämään edelleen. Johon tämä pitkän elämän elänyt rouva totesi, että olen 92-vuotias ja haluan jo vanhainkotiin, missä minulla on turvallinen olla enkä ole aina yksin.



Tapasin ystäväperheen äidin ruokakauppareissulla. Kuulumisia tiedustellessa totesi ystäväni väsyneenä, että vähän hankalaa on ollut - isäni joutui vankilaan."



Elämän on semmoista. Hyville ihmisille tapahtuu joskus pahoja asioita. Joku sairastuu, joku joutuu työttömäksi, joku menettää läheisen, joku uupuu ja joku jää yksin. Tapahtuma muuttavat elämän joskus hetkessä ja vaikuttavat usein laajasti koko perheen elämään.



On lohdullista, että näistä kaikista tilanteista selviää jos lähellä on joku, joka ottaa kädestä kiinni ja auttaa läpi heikomman hetken. Ystävä voi olla pitkänlinjan luotto läheinen, ammattiauttaja, opettaja, äiti, tytär, isä, sosiaalivyötekijä, naapuri - ihan kuka vaan.

Hyvän elämän elementtejä kannataa vaalia, mutta kaikkea ei voi ennkoida.
Tärkeintä on, että on joku joka ottaa kopin kun on juuri putoamassa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Harmi, että jätit blogin pitämisen noin lyhyeen. Vasta nyt, kaksi vuotta kirjoitustesi jälkeen löysin tänne. Innostuisitkohan uudestaan...

-Jo-